Ja päälle hiukan alkunesteytystä ja letkujen huuhtelua tosi miedolla keittosuolaliuoksella, tässä tämän päivän lääkitys. Eikä ollutkaan kuulkaa yhtään sen ihmeenpää. Lääkkeitä suoneen vain.. Kunhan nuori nukutuslääkäri sen kanyylin suoneen saisi. Menihän se sitten vihdoin viidennellä pistolla paikalleen, saipahan kaveri vähän harjoitusta. Harmi vain, että se viimeinenkin onnistunut kanyyli oli sen verran huono, että huomenna pistetään uudestaan. Alunperin oli tarkoitus, että kanyyli olisi jäänyt muutamaksi päiväksi, niin ei tarvitsisi joka päivä pistää, eikä suonet kovettuisi. Huomenna uusiks.

Tuo sytostaattihoito käy hyvin terapiastakin. Meitä oli 4 naista samassa huoneessa ja voitte uskoa, että hiljaista hetkeä tuskin oli. Minua lukuunottamatta keski-ikä oli noin 70v... Mutta sepä ei haitannut. Tuli minulle orpo olokin. En tuntunut kuuluvani joukkoon, sillä minulla oli hiukset. Oikein hävetti, kun olin aamulla laittanut hiukset ”tortulle” ja kaikilla muilla oli huivit päässä.Sain ihailevia katseita ja minulta kysyttiinkin, että miten sulla on noin hyvin pysyny hiukset... Kohta itsekin kuulun tuohon huiviklaaniin, ei hätää. ”Ekaa kertaahan vasta täällä olen”, kerroin.

Oikeastaan ihan mukava päivähän tuo oli. 4 tuntia vierähti nopeasti ja tiputetut nesteen saivat minut ramppaamaan hotelli helpotuksessa useampaan kertaan. Joku noista tiputettavista lääkkeistä tuntui kylmästä suonessa..se oli ainut tuntemus koko aikana siellä. Kotiin päästyäni minua on alkanut väsyttää julmetusti , hieman etoo ja on todella viileä.. Nytkin päällä pitkät housut, paita, aamutakki ja vaaleanpunaiset reiskat..sohvalla odottaa viltti ja peitto, joitten alta karkasin päivittämään blogiani.

Ukko-Kulta oli tänään kanssani matkassa, vaikka ei päässytkään sisälle ”tiputushuoneeseen”. Hän vietti aikaa odotushuoneissa ja tietysti kahvilassa. Loppuviikoksi tilasin taksikyydin mennen tullen, sillä omalla autolla en uskalla tuota tunnin matkaa suuntaansa lähteä ajamaan. Taksi tuo ja taksi vie, omavastuunhan tuosta joutuu onneksi vain maksamaan, muistaakseni 9,20€/suunta.

Joku näppärä varmaan huomasi, kun otsikon lääkelitanian perässä oli vielä mainittuna sushi. Se oli minun henkinen palkintoni tänään ensimmisen sytohoidon kunniaksi. Valitettavasti sushi-ravintolat on todella kaukana täältä meiltä kotoa, mutta onneksi on keksitty pakastesushit, maistuvat nekin paremman puutteessa. En tiedä vain oliko järkeä syödä kaikkea, kun olo on hieman hontelo, mutta tehty mikä tehty. Sushi on niiiiiiiin hyvää!