Kenenköhän idea oli taas mennä nääääin pitkäksi aikaa myymään koruja Järvenpäähän? Viisi päivää putkeen? Tuli tässä mieleeni, että OIKEAT työt alkaa jossain, joskus reilun viikon päästä.. hui! Kaipa tämä pitkien päivien raataminen on sitten eräänlaista työharjoittelua tulevaa varten? Mulla on ihan varmasti joku herätyskelloallergia, sillä silmät on ihan ummessa aamulla, kun se soi :)

Mahoton kuumuus iski taasen tänään tänne etelään ja se tietysti vähensi potentiaalista asiakaskuntaa, sillä kukaan pöpipää ei lähde ulos niin kuumalla. Ainakin siellä kävelykadulla oli niiiiiin kuuma. Mutta minä en valita, saadaan me taas ihan varmasti syksyllä kärsiä pimeydestä ja sateista (kylläkin vaaleanpunainen SADEVIITTA apuna!!).

Ei ole ihmeellistä asiaa, mietityttää edelleen nuo Tiinan uutiset.. pohtii taasen omia pelkojaan, yhtäkkiä mahdollisesti muuttuvia elämäntilanteita, niitä ziljoonia lupauksia, mitä täällä blogissa olen luvannut syövän tullessa omaan elämääni. Kuinka muutan sitä omaa vanhaa elämääni ja mikä onkaan se oma asenne omaan elämään, mikä on tärkeintä ja  niin edelleen. Kannattaisi varmaankin tehdä yhteenveto, mitä olen aikaisemmin miettinyt. Ei kai siellä hullumpia ajatuksia ole ollut?

Tässä kaunistuskuvia tämän kesän kauniista kukista. Nämä on muuten niistä Bettyn lähettämistä siemenistä, eli en minä olekaan ihan poropeukalo puutarhassa. Hih. Pistin siemenet vain purkkiin, sillä en olisi jaksanut nyppiä rikkaruohoja maahan istutettujen unikoitten viereltä.. enkä olisi varmaankaan taas rikkaruohoja taas edes tunnistanut!