Enpä olisi ikinä uskonut, että tässä vaiheessa hoitoja nautiskelisin ruuasta näin paljon. Olin syöpäjärjestön oppaitten mukaan varautunut siihen, että 12 hoitoviikon aikana, minun on turha uneksia syöväni mitään lempiruokaani pahanolon takia. Eilen meillä oli oikein kynttiläillallinen.

Kynttilävalaistuksessa minä nautin härän sisäfilepihvistä raakana valkosipulivoin kera ja Ukko-Kullalla oli prosciuttoon kiedottua kananrintaa. Lisukkeena oli paahdettuja uunijuureksia ( lanttua, paprikaa, punasipulia, valkosipulia), jotka oli maustettu timjamilla ja Sannan salaisella maustesekoituksella. NAM! Ja vielä pisteenä i:n päälle, espanjalaista punaviiniä. Hups-keikkaa! Mä niin rakastan tehdä ruokaa ja nauttia siitä. Jos tässä asiassa olisi oikeasti ollut 12 viikon paussi hoitojen takia..huh-huh, en tiedä miten olisin kestänyt.

Nautittiin hyvästä ruuasta, seurasta ja illasta. Keskusteltiin Ukko-Kullan kanssa monesta vakavastakin asiasta ja esim. siitä, miten me ollaan suhtauduttu tähän yhtäkkiä ilmestyneeseen tilanteeseen, sairastumiseen ja miten tässä tilanteessa ollaan pärjätty. Olen mä vaan niin onnellinen, kun mulla on niin ihana Ukko-Kulta tuossa vieressä tällä matkalla. Jotkut sanovat, että vakava sairaus on myös kova koetinkivi suhteelle, mutta mepä uskotaankin, että meillä ei ole mitään hätää. Meidän suhde on niin vahva, ettei sitä mikään sairaus vavisuta. Keskustelu on tärkeimpiä asioita tämmöisenä aikana. Onneksi me ollaan aina osattu keskustella vaikeistakin asioista ja osattu näyttää tunteemme hyvässä kuin pahassakin.

Tänään on sunnuntai, tämä päivä on joka viikko ollut mun virallinen kovalevyn tyhjennys päivä. Kovalevyntyhjennys digiboxilta.. kaiken maailman hömppäsarjat katson, mitkä olen tallentanut viikolla telkkarista. Toisaalta sen voi nähdä myös oman kovalevyn tyhjentämisenä.. Röhnöttää sohvalla ilman ajatuksia, ilman häiriöitä, tuijottaa tyhjänä tv-ruutua. Ainut mikä telkkarin katsomisessa nykyään häiritsee, on se, että sieltä pomppaa selkeästi esiin syöpä. Kaikissa suosikkisarjoissa on ollut viime aikoina syöpään sairastunut. Huomioinko asian nyt itse helpommin, kiinnitänkö siihen huomion paremmin vai onko tämä nyt vain sitä sattumaa?

Huomenna on se hammaslääkäri...joo muistetaan, muistetaan :)