Että mua pännii tää mun touhottaminen. Miksi ihmeessä en osaa tehdä yhtä asiaa kerralla ja kunnolla? Tänään on sellanen päivä, että touhotan samaan aikaan sataa asiaa, enkä saa mitään tehtyä kunnolla loppuun... Koko talo on saatu ihan hirmumyrskyn näköiseksi. Koruja on pitkin keittiötä ja eteistä. Kirpputoritavaroita on taas makuuhuone ja olohuone täynnä... APUA!

Kuka keksikään lähteä matkalle helmikuussa, vaikka ei olekaan ollenkaan rahaa? Mulla on stressi! Mulla ei oo rahnaa!! Mistä mä ne rahnat saan? Kuka siivois tän talon? Kuka veis kaikki ylimääräiset tavarat pois mun silmistä... AAAARRRRGGGGGGHHHH! Apinanraivoooooooo!

Äsken tapahtui näin: olin hinnoittelemassa kirpparitavaroita olkkarissa. Yhtäkkiä tulikin mieleeni, että minkälaiset korutelineet oikeastaan suunnittelisin ensi kesäksi markkinoille... sitten löydän itseni googlettamassa ideoita, yhtäkkiä teenkin siinä sivussa itselleni vähän soppaa, kun on nälkä. Mieleen tulee, että yläkerrassa on muuten kanssa sitä kirpparitavaraa.. Löydän niitä ja kannan alas. Soppapullo jää ylös...menen takaisin ylös. Löydän käyttämättömän vaaleanpunaisen naisten työkalusalkun, otan sen mukaani alakertaan. Saan idean, että siihenhän voin rakentaa "korujenesittely" salkun, kun minulta tilattiin koruja  myyntiin yhden koulun opettajanhuoneeseen. Soppa on edelleen ylhäällä, kipitän hakemaan vielä sen. Tässä vaiheessa olen kyllä jo purkanut tuon työkalusalkun osiin ja tuossa se on keittiönpöydällä... voi elämä tätä päivää. Kohta varmaan koko talo kaatuu. Pitäisköhän mennä ihan vain pötkölleen ja kokeilla uutta päivää huomenna?

Touhuperse, mikä touhuperse. Välillä toivoisin, että saisin jotain rauhottavaa :D