Päätin muutama päivä sitten, että jos jaksan ja saan kammettua itseni ylös sängystä kukonlaulun aikaan, niin lähden tänään Somerniemen torille korujeni kanssa. Niin minä sitten heräsin reilun kolmen tunnin yöunien jälkeen neljältä aamulla ja lähdin kohti tätä kuuluisaa ja suosittua kesätoria. Kuudelta siellä meinaan alkaa paikkojen jako, ennakkovarauksia ei oteta vastaan ja paikat jaetaan siis tulojärjestyksessä.
Kyllä mä aamulla taas mietin, että mitäköhän järkeä tässäkään on... mutta toisaalta, olin pitkään taas nukkunut niin makoisia, pitkiä yöunia, että pienemmilläkin varmasti pärjäisi. Kauppiaita oli hyvä määrä aamulla jo puoli kuuden aikaan Somerniemellä..uskoisin, että loppujen lopuksi kauppiaita taisi olla se pari sataa paikalla ja ihmisiä hirmuinen määrä!! Mieletön tori!! Sain "koppipaikan", joten ei tarvinnut omia pöytiä ja aurinkosuojakin oli valmiina katon muodossa. Ainut haitta ehkä oli se, että se oli ihan torin alkupäässä niin moni sanoinkin, että tulee sitten paluumatkalla ostoksille.. eipä näkynyt. Taisi kaikki rahat mennä kierroksella 
Koruja meni ihan ok kaupaksi, vähän jäi taskunpohjallekin rahaa, hyvä niin. Kelalta ei meinaan edelleenkään ole tullut mitään rahnaa... alkaa olla hiukan rahaton olo. Siis täysin rahaton olo. Toivottavasti ensi viikolla tulisi, niin ei tarvitsisi Ukko-Kullan rahoilla lomalle lähteä.
Siis, kaikista kivointa oli torilla muuten nähdä tänään pari blogini lukijaa!! Ihan huippua!! Kaksi ihan ensimmäistä ihmistä (ja ihan eri seurueista vielä!!) , jotka tulivat kojulleni, molemmat kysyivät, että olenko Sanna. Hih! Tulipa oikeasti hassu fiilinki... täällä minä turisen totuuksia ja salaisuuksia itsestäni ja tätä saa kuka tahansa lukea.. Hui. Kiva kun kävitte molemmat moikkaamassa!! Oli kiva nähdä!
Eilen sain muuten touhotettua sitten kaikki talon verhot, ne on kuivumassa pyykkinarulla. Huomenna olisi tiedossa mattojen pesu Ukko-Kullan kera ja tietysti lattioitten imurointi ja pesu. Huh. Mutta silti ihanaa, kun niin rakastan sitä mäntysuovan hajua. Kivahan se on laittaa puhdas talokin, ennen lomalle lähtöä. Varmaan saadaan se kyllä sekaisinkin vielä, kun aletaan pakkaamaan telttatavaroita... saas nähdä!
Kävin tuossa äsken viemässä auton tuosta pihalta talliin ja voi piru, että tuolla pihalla on paarmoja. Nyt kun ei tuule yhtään, ilma seisoo ja tarjolla on päivän hikoillutta ihoa, niin ihmekös, että ne ympärillä pyörii. Aaaarrrggggg! Ei näissä "etelän" paarmoissa vielä ole mitään. Kun lähdetään telttareissulle itärajalle, niin siellä ne paarmatkin on oikeasti viisi kertaa isompia. Hevospaarmoja ja mitä lie Tsernobyl-paarmoja, oikeasti!! Eläissäni en ole niin isoja nähnyt missään. Ne vie puoli reittä mukana, kun ne purasee (veisikin... tulis nopeasti pienemmäksi!!) . Maailman parhaaksi todettu suojautumisväline on vaaleanpunainen sulkapallomaila. Sillä ne lentää pitkälle ja lujaa.. Mutta käsi voi hiukkasen tulla kipeäksi huitomisesta. Olen myös kokeillut ns.sähkömailaa, mutta kun olen niin "hysteerinen" noitten lentävien kanssa, että huidon molemmilla käsillä samaan aikaan.. minun sähkömailan käyttö loppui ensimmäistä ampiaista jahdatessani. Toisessa kädessä maila, jolla huidoin sähkövarauksella ja toinen käsi huito ilmaa tahdissa. Lopputuloksena sähkömaila ja huitova tyhjä käsi kohtasivat ja poltin sormenpääni, kun sain sen verran sähköä. Liian vaarallinen vehje minulle.
Tässä kuva tämän päivän kojustani:
Kommentit