Hoh-hoijaa.. Arvatkaahan tarttisinko lottovoittoa tällä viikolla?! Joo- tarttisin todella.

Auto oli tänään huollossa ja samaan syssyyn sitten katsastustarkastuksessa sekä itse katsastuksessa. Jarrut meni uusiksi, kengät vai mitkä ja lopputuloksena 545€:n lasku. IIIIIKKKKKK! Voi elämä! Eikä tässä vielä kaikki. Eilen olin siellä päätohtorilla taas höpöttämässä, yksityisellä, kun kunnallisella puolella saisi varmaankin odotella sata vuotta. Eikä siinä mitään, minä maksan sen mielelläni, sillä olen sen tarpeessa nyt. Kunhan saadaan Sanna kuntoon. Eiiiiikä siinä vielä kaikki. HUOMENNA on hammaslääkäri, yksityisellä tietysti, kun meillä ei kunnallista hammashoitoa tietääkseni edes ole. Pitäkää niin peukkuja, ettei sytostaatit ole syöneet hampaitani heikkoon kuntoon!! Vaikkei niitä sytoja suun kautta saadakaan, niin hammaslääkärini mukaan, ne saattaa jotenkin muuttaa sylken koostumusta tai jotain, että reikiä voi tulla herkemmin. Siksi tämä käynti, vaikka vasta vajaa puoli vuotta sitten viimeksi olin. Hoh-hoijaa.. Täytyy ihan pikkaisen tehdä koruja, jotta kaikki nämä laskut saa maksettua tai sitten pitää lopettaa syöminen. Sekään ei olisi pahasta, painohan siinä putoaisi :).. no joo, ei kuitenkaan putoaisi mitenkään terveellisesti.

No niin, eli ottaisin mielelläni voiton viking lotossa taikka sitten ihan tavallisessakin lotossa. Kiitos. Päävoittoa en välttämättä tarvitse, kunhan vähäsen. Kenossakin voisin voittaa, saahan sieltäkin.

Täytyypä kertoa eilisestä lääkärikäynnistä. Kävin siis eilen sillä samalla psykiatrilla, jolla kävin aikaisemminkin muutama viikko sitten. Keskustelemassa jaksamisesta ja pärjäämisestä..mielenmylleryksistä, apinanraivokohtauksista ja mököttämisestä. Polleena sanoin ensimmäisenä, että itkuherkkyys on tasaantunut eli laantunut ja verenpaineet ovat laskeneet hienosti. Sen jälkeen alettiin keskustella ja minä alan sitten taasen itkemään vuolaasti ja itkenkin sitten melkein koko tunnin. Pyörittelin päätäni lääkärillekin, etten tiennytkään että jalkojani varten saatu nesteenpoistolääke toimisi näin hyvin... vähän vain väärästä paikasta tulee nuo nesteet pihalle. On se kumma paikka tuo psykiatrin vastaanotto. Johtuneeko se herkkyys siitä, että joku kuuntelee? Vai johtuuko se siitä, että siellä saa päästellä ulos kaikki, mikä ikinä tuntuu siltä, että se pitää saada ulos? Vai onko se vain niin, että olen liian kauan pitänyt asioita sisälläni..vaikka olenkin kova hölöttämään asioistani. Todellakin joo, itkuherkkyys on helpottanut, joo. Mutta täytyy sanoa, että olipa puhdistava tunti. Olin niin väsynyt loppupäivän, ettei kukaan usko. Jopa jääkiekkoa katsoessa silmät lumpsuivat kiinni välillä.

Työkykyiseksi lääkäri ei minua vieläkään todennut, joten sairausloma jatkuu kesäkuun puoleen väliin. On otettava rauhallisesti, tehtävä kivoja asioita (koruja?), ULKOILTAVA ja hieman liikuttava!! Menen sitten samalle lääkärille vielä kesäkuun alussa "kontrolliin".

Kyllä se varmasti niin on, että tämä matalapaine täällä blogimaailmassa huonojen uutisten saattelemana, on myös osaltaan laittanut minutkin hiljaiseksi ja alakuloiseksi. Ihan varmasti sitä alkaa tällaisen uutisen jälkeen miettimään taas sitä omaakin tilannetta ja mihin se voi johtaa. Tietysti ehkä hieman pöhköä, sillä minä olen jo ns. toipilaana, kun hoidot on jo suoritettu ja mennään kontrollista toiseen..mutta jos ihan piruja haluaa maalata seinille, niin tilannehan voi muuttua. En minä sitä oikeastaan ole miettinyt, enkä murehtinut..mutta kyllä sitä on käynyt läpi omaa sairastumistaan vielä lähemmin. Ajatuskin siitä, mitä huonoimmassa tapauksessa olisi voinut käydä... Kyllähän niitä varmasti ajattelee pitkään ja se on ehkä juuri sitä henkistä läpikäymistä. Ja toisaalta se iskee sen pienen pelon siitä, että jos se tulee takaisin, sitähän tässä saa aina pelätä. Välillä enemmän ja välillä vähemmän. Pentele. Tämä ei siis tarkoita sitä, että näitä olisin täällä nyt 24/7 ajatellut, mutta mielessä ovat tietysti käyneet.

Noh. Eteenpäin, sano mummo mudassa. Lottovoittoja ootellessa.