Voihan superjännityksen päivä! Tänään se sitten oli, elämäni toinen syöpäkontrolli tässä ainakin viiden vuoden kontrollihulinassa. Edellisestä olikin jo aikaa yli 5kk ja johan jännitti. Vessassa sai rampata normaalia tiuhemmin, mahassa kiersi perhosia, apua.

Tällä kertaa minua ilostutti jo neljäs lääkäri tällä syöpäpolullani, joka kerta olen siis nauttinut eri lääkäreitten palveluista. Joskus toivoisin, että tällaisessa hoitosuhteessa olisi jatkuvuutta ja sitä kautta sama lääkäri..mutta taitaa olla turha toivo tuo toive Helsingissä. Tänään kuitenkin oli pitkästä aikaa naislääkäri ja kyllä täytyy sanoa, että jäi lämpöinen mieli tuosta käynnistä. Edellisiin mieslääkäreihin verrattuna huokui edes jonninverran sympatiaa ja ymmärrystä, asioita osattiin esittää ihan eri tyylillä. Mukava käynti. Ai niin.. tuloksia. Minussa ei kasvanut taaskaan isoa kasvainta, vaikka maha onkin iso... Kaikki on kunnossa. Verikokeen tuloksia odotellaan vielä viikko, joista selviää sitten ca12-5 arvo sekä AFP-arvo, joita minun syövässäni seurataan. Lisäksi sain tuon lonkka-lantio-mikä-lie-kivun takia määräyksen mennä lisätutkimuksiin parin viikon päästä. Epäili kuitenkin paikan suhteen, että kyse voi ihan hyvin olla jonkinmoisesta lihasrepeytymästä. Mutta tietysti tällainen epämääräinen kipu tsekataan paremmin, kun on kyse tällaisesta syöpäläisestä. Eli verikokeitten tulokset viikon päästä ja ultra parin päästä.

Vuorotteluvapaa-asiat tuppaa menemään nyt sillä tapaa, että kyllä ne varmastikin suttaantuu jollain tapaa. TE-keskuksen nainen soitti tänään ja sanoi, että keplottelee hakemuksen jollain tapaa, kun syy ei ole ollut minussa. Pelastavaksi enkeliksi häntä kutsuinkin puhelimessa. Ihania ihmisiä on olemassa. Kiitos sille tätille. Lisäselvityksen joudun vielä antamaan Ukko-Kullan yrityksestä, sillä se on nyt sitten ainut este vuorotteluvapaakorvauksen saannissa. Edelleenkään en osaa moottorisahaa käyttää..joten ainakin haluan uskoa, että siitä ei tule mitään ongelmaa.

Siis joo, tuuletukset unohtui! Jippppiiiii ja jabadabaduuuu! Kontrolli meni hyvin, ei näkyviä juttuja! Jipppii. Terve, kunnes toisin todistetaan. Olin muuten ihan hermoromahduksen partaalla siellä lääkärinhuoneessa.. kaipa ne ajatteli, että mikäköhän kahjo tämäkin on. Vähän tuli itse sekoiltua noitten labrojen kanssa ja piti vielä lähdön jälkeen mennä takaisin ja kysyä, että pitikö mun nyt mennä labraan.. Toivon, että tämän jälkeen ei tule enään kontrolleihin näin pitkiä välejä, muuten musta tulee ihan höhheli.