Nyt on taas kirmattu pitkin kyliä ja blogin kirjoittaminen on kokonaan jäänyt väliin. Mulla on kuulkaa tarinaa nyt.

Sunnuntai: Istutimme vuosi sitten Ukko-Kullan maille hieman visakoivuja... 8400kpl--siis kyllä, kirjoitan tuhansista! Minä nyt en todellakaan ollut pääistuttaja vaan kantaja ja apuna silloin tällöin kun omilta töiltäni kerkesin. Kantajan hommana oli kantaa ämpäreissä kastellut visakoivun taimet traktorilta istuttajille (Ukko-Kulta ja Appi). Peltoon, minne nuo visakoivut istutettiin, oli tehty sellaisia vakoja..joten kantaja melkein kuvainnollisesti käveli kuin rappusia koko päivän. Ei hätiä: hyvää liikuntaa ja kelikin oli aurinkoinen= sai rusketusta.  Tänä vuonna sitten oli tarkoitus käydä katsomassa, jotta moniko noista visakoivuista ei lähtenyt kasvamaan. Tarkoittaen sitä, että kaikki 8400 kpl visakoivuja olisi tarkastettava ja pidettävä kirjaa luvusta. Sitten voisi rauhassa käydä ostamassa uudet taimet ja istuttaa ne "ei lähteneitten" tilalle.

mmm. Minä tuumasin, että a) saisin sunnuntaina hyvin aurinkoa samalla b) toden totta hyötyliikuntaa ja c) tekisin samalla jotain järkevää= töitä, niin päätin lähteä Ukko-Kullan mukaan laskemaan taimia. Kiva idea. Ok...enpä tiennyt, että pelto olisi täynnä näitä:

Joo..niin just. Kyykäärmeitä, pentele. Olisin juossut, jos olisin kyennyt, mutta jalat olivat tuossa vaiheessa jo kuin puupökkelöt, eivätkä ne oikeastaan toimineetkaan, kun huomasin kyyn vasta kun meidän välillämme oli vain noin 1,5 metriä. Neljä kertaa sitten törmäsimme käärmeeseen. Kiitos ja hyi yök. JA IIIIIIIKKKKKK! Toinen ei niin mukava asia, oli huomata, että olen oikeasti allerginen mäkäräisille. 4 tuntia kierrettiin viiden hehtaarin peltoa ympäri muhkuraisessa maastossa, shortsit ja hihaton paita päällä. Minuu pureskeli joku jalkoihin välillä, että verta ihan vuosi. Nyt tällä erää, oikea jalka on täysin turvoksissa, kuuma ja jäykkä. Nähtävissä on ainakin 5 kpl punaisia 2X 2€:n kolikon kokoisia läiskiä ja niiiiiin kipeet. Morjens. Olen nyt ottanut antihistamiinia sekä tänään kyypakkauksen kokonaan..jos vähän helpottaisi. Positiivisesti ajateltuna: onneksi minua ei purrut tuo sahalaitakuvioinen liero!!!! Ainoastaan mäkäräiset.  Heh! A) Sain todellakin aurinkoa!! Jippiii! B) toudellakin hyötyliikuntaa, tänään pystyn jo melkein kävelemään normaalisti C) tuli tehtyä "töitä" ja viimeiset rivit vedin kyllä apinanraivolla... ihan normaali työmeininkiä. Niin kauan kuin jalat kantaa ja pää on paikoillaan, eteenpäin mennään. Kaikesta huolimatta kivaa oli ihan aikuisten oikeasti ja saatiin työ tehtyä. Vain 330 taimea oli hävinnyt taikka ei ollut lähtenyt kasvamaan. Todella hienosti istutettu viime vuonna!!

Maanantai: Minä sain viime viikolla kutsun jännään paikkaan pikkkuveljeltäni. Nimittäin balettiin. Napattiin vielä kummityttökin mukaan. Veljeni rakkaus on kansallisbaletissa tanssijana, joten saimme oopperatalossa täyden kierroksen.. Tutustuimme treenisaleihin, hattulaan, suutariin, hierojaan, kampaajalle, meikkaajalle, ompelimoon, puutyöpajaan, maalaamoon, kuorosaliin, näyttämöön, saunaosastolle, pukuhuoneisiin, puvustamoon, kahvilaan..... ihan hirmuisen iso talo.. huh. Kävimme sitten katsomassa teoksen Tanssitaivaan alla, joka oli modernia balettia. Ja mä tykästyin. Ai että mitä kehon hallintaa tuo oli.. aivan uskomatonta. Minä tällaisena "notkeana norjalaiskissana", en saisi edes kättäni väännettyä saatikka pidettyä niin kauaan sellaisessa asennossa, missä nuo taitavat tanssijat pitivät jalkojaan!! Ihan uskomattoman hienoa. Väliajilla vedettiin tietysti herkkuja ja minä kahvia. Olipa hauskaa ja ihanaa!! Uusiks! Uusiks! Kiitokset touhutiimille, kun saitte minut tällaiseen houkuteltua! Halitus!

Huh... ihan tulee hiki kirjoittaessa, niin paljon on asiaa. Tänään oli sitten päivä, jolloin käytiin viemässä myssyjä Meikkuun ja Naistenklinikalle. Anteeksi vain, mutta täytyy tuulettaa, että ihana reissu sekin. Kyyneleitä sai nieleskellä, varsinkin naistenklinikalla, kun tutut hoitsut ottivat vastaan myssyjä ihastuksissaan. Kaipa me oltaisiin siellä sitten kuorossa itketty, kun ainakin yhtä ihanaa hoitajaa itketti myös. Leenah meni suoraan luovutuksesta töihin ja kaikki kuvat ovat hänen kamerassaan, joten lisää luovutuksesta kuvien kera sitten myöhemmin.

No niin. Nyt lopetan tällä erää ja lähden nostamaan nämä mäkäräisen puremat, turvonneet, megakipeät jalat ylös.. Hoh-hoijaa, näitten jalkojen kanssa.