Olipahan toripäivä. En sitten myynyt mitään..en yhtään mitään..

Onneksi päivääni tuli viihdyttämään vanha ihana, rakas lapsuudenystäväni, joka muutti perheineen tänne Vihtiin kuukausi sitten. Kyllä me höpöteltiin ja naurettiin posket kipeänä. Ystäväni osti kyllä koruja, mutta niitähän ei lasketa?! Eihän? Hih.

Huominen pöytävaraus Forssan juhannusmarkkinoilta varmistui, joten sinne suuntaan huomenna kukonlaulun aikaan. On oikeasti hyvä saada jotain tekemistä ja sosiaalisia kontakteja, tekee hyvää. Muuten tulisin varmastikin mökkihöperöksi tai sitten minulla olisi kohta ziljoona korua itselläni, kun en tunnu muun tekemisestä nauttivan. Aina vaan koruja, koruja, koruja :)

Menneenä viikonloppuna mulla oli muuten ihan ihmeellinen oikean puolen vatsakipu.. tiedä sitten, jos se vaikka johtui noista menkoista. Ainut raasu munasarjani siellä varmaankin kipuili. Meinasin jo huolestua ja maalata piruja seinälle, mutta sitten se onneksi loppui. On kai tuo kroppakin ihmeissään, kun menkat tulee nyt syöpädiagnoosin jälkeen ihan säännöllisesti, kun aikasemmin piti syödä kaikenmaailman pillereitä, jotta kierto pysyisi käynnissä. Ja vielä kun yhden munasarjan pitää tehdä "kahden työ", kun toinen leikattiin kasvaimen mukana, niin kyllä varmasti hiukka sitä jäljellä olevaa kiukuttaa?!

Ihme olo muuten tuli eilen.. mulla tuli hiukka ikävä tölihin. Paikkaa, johon mennä. Ihmisiä, joiden kanssa olla ja tehdä töitä. Ihmisiä, joille työtä tehtiin (asiakkaat). Itse työtä ei kyllä ole ikävä.. tulee stressinäppylä kun miettiikin. Ehkä se on sitten sitä ikävää, tuntea itsensä tärkeäksi.. tehdä jotain hyödyllistä. Nii just... Kuka sanoo, ettei muualla tee mitään järkevää kuin töissä?! Sepä mulla varmaankin on ongelman ydin. Työ on liian tärkeää taikka suhtautuminen siihen hieman vääristynyttä. Ihan kuin se olisi ainut paikka, missä saisi onnistumisen tunteita?! No joo, en mä sen enempää halua töistä alkaa höpöttämään. Ihmettelin vain sitä tunnetta eilen, mikä nukkumaan mennessä tuli.

Olen muuten saanut kommentteja, että vaaleanpunainen on jotenkin iskostunut useamman päähän taikka mieleen. Vaaleanpunaista nähdessään, muistaa minut. Aikas ihkuu!! Mä olen teidän mielessä!! Mutta eiks ookin kiva väri?! Tulee iloinen mieli, kun näkee vaaleanpunaista! Mä näin eilen muuten jotain muutakin! Meidän pihalla alkaa kasvaa jo kanttarellit, jeeeeee! Kohta saa herkullista sienimunakasta taikka -muhennosta! Ja kyllä: meidän pihalla!