Jos joku on sattunut näkemään elokuvan: Päiväni murmelina.. ei sekään loppujen lopuksi hirmu kiva elokuva ole. Joka päivä herää samaan päivään ja samat asiat tapahtuu kerta toisensa jälkeen. Juuri kun olet saanut (ehkä) jotain tehtyä, päivä päättyy ja alkaa taas sama päivä uudestaan.

Päiväni mörököllinä ei onneksi kuitenkaan ole tuollainen. Päiväni mörököllinä on nyt taas kestänyt muutaman päivän. Ehkä se alkoi jo lauantaina, olin niin pirteä ja siivoilin ja kirjoittelin blogiinkin pitkät turinat. Sitten se yhtäkkiä iski: heikotus, huimaus, pahaolo. Haloooo.. en mä olekaan terve, vaikka kuinka yrittäisinkin. Se vaan tuppaa unohtumaan välillä. Ei muista omia rajojaan tai ehkä ne rajat eivät vielä ole löytyneet. Kaikkea ei kannata riehua kerralla, vaikka olisi kuinka pirteä olo.

Tyhmyyttä..nyt ei kannata lukea loppuun, jos ei jaksa lukea valitusvirsiä.. Minuu PÄNNIII! Kaikki asiat! Minua pännii, kun en tiedä otanko sikarokotuksen. Minua pännii, kun olen sairas. Minua pännii, kun minua alkaa pelkällä kauppareissulla väsyttämään ja etomaan. Minua pännii, kun en ole saanut tehtyä kuin 25 joulukorttia. Minua pännii, kun en viime vuonna ottanut syöpävakuutusta, vaikka sitä tarjottiin. Minua pännii, kun en voittanut lotossa enempää, sillä rahat on ihan loppu. Minua pännii, kun mulla on juuri nyt menkat, vaikka ei ilman hormonihoitoja ole tullut menkkoja yli 15 vuoteen....en taida jatkaa enempää, sillä lista on loputon.

Toivottavasti huomenna on parempi päivä. Kiitos ja anteeksi. Tämä purkaus helpotti hieman.