..vielä kerkiät osallistua  BlogiPippaloihin  , klo 16 on aikaa ja sen jälkeen suoritetaan arvonta.

Eilinen päivä vilahti kylillä juosten. Ensin kävin asioilla Vantaalla ja sen jälkeen sain veljeltäni viestin, että voisin mennä hänen luona käymään. Kyllähän isosisko tuollaiseen tarjoukseen tarttuu, varsinkin, kun veljeni on lähdössä parin viikon päästä taas reissuun.. Nää on näitä nuoren miehen "viidakkoreissuja", määränpäänä ensin Singapore sitten Borneo, Java, Jakarta, Bali... turkoosin väristä merta, valkoisia hiekkoja, mahtavia sukellusmestoja, vuoria mihin kiivetä ym. 5 viikkoa. Perheen naisina ollaan äitin kanssa tietysti sydämet sykkyrällä, jotta kaikki menee hyvin, sillä eihän tuosta veljen massiivisesta sydänleikkauksesta ole kuin pari vuotta. 4km korkuselle vuorelle kiipeäminen, sukeltamiset ym. kaikki oli alkuun kiellettyä, sillä ei tiedetty miten titaaninen aortanläppä sen kestää. Hyvinhän tuo näyttää porskuttavan eteenpäin ja sukelluslääkäriltäkin on saatu lupa sukellukseen tietyin ehdoin. Muistan kun sain vajaa puoli vuotta veljen sydänleikkauksen jälkeen tekstiviestin: Ensimmäinen 10 km juoksulenkki tehty. Hyvä fiilis." Huh....

Tekisi niin itsekin mieli matkalle, mutta kesällä minua ei kyllä saa Suomesta pois. Täällä on niin kaunista. Suunniteltiin Ukko-Kullan kanssa meidän telttareissua jo, vähän päivämääriä lyötiin lukkoon, että Ukko-Kulta osaa työt ajoittaa oikein. Pari viikkoa Itä-Suomessa, järven rannalla...paikka jonne viime vuonna ei päästy, kun sairastuin.

Viime vuotisesta kuumeilun alkamisesta huolimatta, olimme kokoajan lähdössä telttailemaan. Minä kävin kuumeisena ostamassa uupuvia tarvikkeita ja suunnittelin reissua. Heti kun tämä kuume helpottaa, niin sitten lähdetään..Eipä sitten päästy lähtemään.

Tätä on muuten tapahtunut nyt muutamana yönä.. olen alkanut käymään läpi viime kesän tunnelmia ja oireita. Lähestytään sitä aikaa, kun lomani (luetaan 200 tunnin ylityövapaat) alkoi vuosi sitten kesällä.. 8 viikon kesäloma (luetaan ylityövapaat) edessä ja loppujen lopuksi olin vain pari viikkoa terveenä. Kaippa se on jotenkin pakollista se vuoden jälkeinen läpikäynti?! Minuu taas vain niin harmittaa, että alan sitä aina öisin käymään läpi. Muutama yö on nyt hieman huonosti nukuttu, mutta kaippa tämä taas tästä.

Eiköhän niitä muistelokirjoituksia viime kesästä tule sitten tänne laitettua. Sillä tapaa ne saa varmaan helpoiten käytyä läpi omassa päässäkin.