On se vaan jännää oikeasti miten nopeaan sitä uppoaa tuohon työmaailmaan ihan täysin. Aamulla kuudelta ylös ja 6.45 köröttelemään töihin. Kahdeksalta töitten aloitus, klo 15:30 lopetus ja tunnin köröttely takaisin kotia. Eipä jää tähän aikaan vuodesta hirmuisesti valoisia tunteja jäljelle. Ruokaa tekemään, syömään ja sitten onkin jo pimeää.

Tänään mietin kotimatkalla, että vaikka haluankin ja yritän ottaa rauhallisemmin, niin huomioin jo nyt vähemmän asioita, kuin silloin virallisella sairaslomalla. Ymmärrätteköhän ollenkaan, mitä tarkoitan? Ei ole aikaa pysähtyä, ihmetellä, ihastella. Mukamas. Töissä mennään (ja tietysti täytyykin mennä, eihän siellä kukkia jäädä haistelemaan, vaikka mieli tekisi) ja kotona löhötään väsyneenä. Eilenkin menin nukkumaan jo yhdeksän aikoihin. Hih. Ja pakko mennäkin, sillä energiaa ei ole hirmuisesti. Pelkkä uusien asioiden oppiminen ja sisäistäminen vie hirmuisesti energiaa. Mä niin odotan sitä vapaata ja niitä mun keksimiä harrastuksia!!!!

Jalat on edelleen kuin lampputolpat.. Ei ne edes taivu mihinkään, jos meinaa laittaa jalkaa koukkuun sohvalla. Pahin tilanne on nilkoissa....iiiiikkk. Lueskelin tänään syöpäjärjestön sivuilta, että turvotusta esiintyy aikas yleisesti sytohoitojen jälkeen ja kannattaa tarkkailla turvotuksia.. sillä veritulpan vaara on tietysti olemassa. Tietääpähän sitten lähteä lääkäriin, jos tulee kipuja. Toivotaan, että ne johtuu vain tuosta seisomisesta ja jaloillaan olemisesta.

Mun on pakko laittaa kuukauden edistymiskuva, meinaan hiustenkasvun osalta. Mä olen oikeasti niin ylpeä itsestäni, kun uskalsin ottaa sen askeleen ja mennä töihin ilman päähinettä. Mulla on niin vapautunut olo ja rento olo. Kaipa sitä saa täällä omassa blogissa tuulettaa?! Jippppiiii!

Tässä kuukauden kasvatus-tulos 25.1-26.2.2010. Hip-hei pitkätukka!! Ja tuuheekin ku mikä  

Oliko niitä ajatuksia nyt niin hirmuisesti tässä kirjoituksessa?! Eipä tainnut olla.. Väsynyt olen ja pää on pyörällä kaikesta, etten saa edes kirjoitettua ajatuksiani. Nukkumaan...ZZzzzZZZZZzzzzzzzzzz