Vai pitäiskö sanoa kvaak-kvaak? Tässähän tämäkin päivä on mennyt...pieniä näperrellessä. Oonkos ikuna sanonut, että olen hiukka jäänyt tuohon fimomassaan jumiin? Ööööö, oon mä tainnut sanoa tai kyllä se taitaa olla sanomattakin selvää? Meidän suvussa on vain sellainen geeni, joka laittaa tekemään kaikkia omasta mielestä hyviä juttuja samantien ziljoona. Kohta mulla on siis täällä kaverina ziljoona ankkaa. Noh, mikäs meillä on tässä ollessa.

Lisää kuvia ELVARI KORUT 

Elvari korut

Promote your Page too

Päivät hurahtaa taas jotenkin niin vauhdilla, ettei kerkiä edes huomaamaan. Syytän edelleenkin siitä tuota pimeyttä, joka ulkona vallitsee! Kaiken lisäksi meidän piha on tällä hetkellä kuin luistinrata, sillä lumen alla on aivan peilikirkasta jäätä. Tarttee varmasti olla huomenna jotkut piikit kenkien pohjassa, kun lähtee liikenteeseen! Saa olla ihan megavarovainen! Tällä elopainolla kun tipahtaisi 183cm korkeudesta pepulleen taikka selälleen, niin saattaisi paikat olla pikkasen kipiänä. Kerran kaaduinkin tuossa koivukujalla, kun autonrenkaan jäljissä oli hienot peilijäät, niin pitihän muun siinä isona aikuisena kokeilla luistella, niinkuin ennenvanhaan lapsena. Tuloksena makasin maassa selälläni, enkä saanut henkeä, kun keuhkot oli rysäyksestä menneet varmasti tyhjäksi. Melkein näin jo väläyksenä tuolloin elämäni, onneksi en lyönyt päätäni! Tai eipä sitäkään tiedä, kuinka lujasti se tuolloin tuli lyötyä, kun tällainen hölmöläinen on tuloksena.