Täällä sitä ollaan hunningolla...pahasti sillalailla. Maistuu pastat, ruisleipä, täytetyt herkkusienet, salaatti, vuohenjuusto, tuore tomaatti (NAM!) ja kaikkea muuta. Ja tietysti muuten ne kanankoivet, joita jo näin katsoessani Ukko-Kultaa tuossa pahoina hetkinä.

Touhotukselle ei näy nyt loppua, mutta onneksi kolmen viikon päästä alkaa OIKEA loma. Pakataan itsemme taas lentokoneeseen, matkataan maailman toiselle puolelle etsimään vaaleanpunaisia delffiinejä. Jipppiiiiii. Loma!!! Voitteko kuvitella, että myös vuorotteluvapaalla näköjään tarttee lomaa?! Voin kertoa, että tuo on totta ja todellista, näin se vaan on, ainakin meidän perheessä... tai mitä mä perhettä tähän sotken.. Ihan vain mulla itselläni on tämä touhotusgeeni, ei Ukko-Kullalla. Touhotus ei vain ota loppuakseen, sillä meikäläisen matkakassassa on vielä ainakin mun itseni kokoinen kolo ja se on iso se kolo!!! Kirpputoreilta on tullut ihan kivasti, mutta rahat ovat sitten samantien menneetkin ihan kivasti. Sunnuntaina kävin tyhjentämässä Järvenpään kirpparin ja nyt on autoni taas ihan täyteen ängetty ei myytyä tavaraa. Jippiiii. Jos on kotona kaaos, niin on kyllä autossakin kaaos. Tarttis löytää seuraava kirppis, minne nuo voisin heittää, sillä kotia en niitä tuo.

Soppakuuri alkaa taasen huomenna, näin olen päättänyt. Tälle illalle varasin kuitenkin suklaalevyn, jotta voin vielä hiukan naatiskella. Pöhköä tosiaan, mutta joo.. tiedä sitten, mitä tää oikein on. Jonkin sortin sairautta sitten tai jotain. Laittelin ryhmänvetäjällekin viestiä, että mukana pysyn vaikka olisin kuinka hunningolla. Lupaan roikkua hänen kiusana ja ilona siihen asti kunnes olen normaalipainoinen. Punnitukseen en kyllä tällä viikolla osallistu kuin salaa itsekseni kotosalla. Katellaan vaakan lukemia sitten taas on kun on oltu tällä syömispuolella kiltimmin.

Taaskaan ei siis kerkiä ihan bikinikuntoon, mutta yritys on ollut melko hyvä. En mä varmastikaan turhaan nimennyt tällaisten kategorioitten nimeksi " Sanna kesäkuntoon 2015", tiesin, että tässä menee aikaa, ennenkuin oppii kunnon tavoille. Sen takia en otakaan stressiä. Lähtee kun on lähteäkseen. Kyllähän tuo kiukuttaa oikein apinanraivolla, kun tolleen lipsuilee, mutta minkäs sitä mahtaa? Kaipa senkin kanssa asia vaatii vain opettelua ja opettelua... uusien asioiden oppimista ja vanhojen tapojen muuttamista. Vanhojen tapojen muuttaminen kuulemma ihmisellä saattaa tutkimusten mukaan kestää jopa 2-4 vuotta!!! Joten...2015 ollaan siis valmiita :D

Tässä hiljaisuuselossa en ole muuten löhöillyt enkä mökötellyt. Ollaan käyty isommalla porukalla syömässä ja keilaamassa vanhojen hyvien aikojen muistolle. Olen ollut korutarvikkeineni äitin luona yökylässä, jossa piti pitää maailman suurimmat koruideoiti sekä tekopäivät ja-yöt, hih. Siltä reissulta palasin juuri. Samalla matkalla kävin moikkaamassa isääni, näin molemmat veljet ja vielä köröttelin Järvenpään kautta hakemassa kirpparitilityksen, kävin kaupoilla, Sinellissä...hhhmmmm. Joo. Nyt meen sohvalle ja huomenna aloitan tämän talon maailman suurimman siivousprojektin koodinimellä "Kaikki korujen tekoon tarvittavat välineet, vehkeet sekä valmiit korut ja niiden telineet/ripustus ja esillelaitto härpättimet piiloon ja järjestykseen. Kissojen laskenta ja loppujen karvapallojen imurointi sekä lattioitten pesu pölyjen pyyhinnän jälkeen. Pyykkien pesu ja kuivaus, sekä kuivuneitten viikkaus. Vessajynssäys ja talon kokonaisvaltainen siirto 2 metriä vasemmalle...tai jotain sinnepäin"

Toooooosi lyhkänen koodinimi. Musta ei tulis mitään lyhenteitten keksijää.