- sanoi mieslääkäri (taas uusi lääkäri) minulle tänään kontrollikäynnillä. Mukava juttu sekin.

Minun gynekologinen syöpäni ei voi aiheuttaa jalkojen turpoamista, sillä imusomukkeita ei leikkauksessa poistettu. Sillä siisti sitten. Onneksi sentään sain perjantaille jalkojen laskimoiden ultraäänitutkimuksen, vaikkakin heillä hoidetaan vain siellä sitä syöpää, jos se uusii.

Voi elämä sentään... en tiennyt olisinko nauranut vaiko itkenyt tuolla lääkärikäynnillä. Osa-aikasairaslomakin kuuluu ihan jonkun muun annettavaksi, sillä siinä on niin paljon paperitöitä ja ne ei oikeastaan kuulu tuonne syöpäpuolelle. Voi elämä sentään.  Olen joskus kuullut sellaisen termin kuin kokonaisvaltainen hoito, en taida sittenkään ymmärtää mitä se tarkoittaa, ainakaan lääketieteessä tai lääkäreiden mielestä. Olen ihan töttöröö!

Jos et jaksa lukea apinanraivokohtaus-tyhjennystekstiä enempää, niin voit lopettaa lukemisen. Tänään ei muuta tipu.

Jalat ovat siis ainoastaan nyt turvoksissa ylipainoni takia (jota ne eivät ole ikinä ennen olleet, vaikka olen lihava ollut koko aikuisikäni). Nyt minun täytyy vain myöntää niinkuin AA-kerhossa itselleni, että minulla on ongelma syömisen kanssa ja mentävä johonkin ryhmään laihduttamaan, sillä kotona se ei yksin onnistu. Näin lääkäri minulle totesi. Kokeili gyne-penkillä jalkojani ja sanoin, että voiko olla koskematta vasempaan jalkaan, sillä se on niin kipeä. "Ei ihme, sillä se on niin piukeena", sanoi lääkäri. Voi elämän kevät sentään.

Tässä on vielä piste i:n päälle omasta mielestäni. Tämän tyyppinen syöpä on kerrottu uusituvan yleensä parin vuoden sisällä, jos on uusiutuakseen. Sen takia tiuhat kontrollit ovat tarpeen, ainakin alkuun. Suunniteltuna minulla oli kontrollit kolmen kuukauden välein. Varattiin sitten seuraava kontrolliaika...melkeinpä syyskuun puoliväliin. Mun laskuopilla, kylläkin lukion lyhyen matikan jälkeen väliä tulee 5 kuukautta..heh. Osaanko mä edes laskea enään!? Heh-heh, noh, minähän en näitä tiedä, kuinka asioita on hyvä tehdä. Varsinkaan kun puhutaan lääketieteestä, joten kaipa tämäkin on ihan ok. Kesällä on kuulemma paikkoja kiinni, niin silloin syksyllä on hirmuinen ruuhka. Ok, hyvä selitys sekin (pienen pientä ironiaa?).

Hyviä pointteja tässä päivässä on se, että Naistenklinikalta lähdettyäni soitin heti työterveysasemalle ja sain huomikseksi varattua tunnin pituisen ajan lääkärille. Jospa he siellä osaisivat hoitaa (luetaan viitsisivät)  turvonneita rantapalloja, joita jaloiksikin jotkut kutsuvat ja osaavat täyttää tarvittaessa sen hirmuisen määrän papereita, joita osa-aikasairaslomaan tarvitaan.. Toivotaan näin. Toinen hyvä pointti oli se, että sain maksusitoumus tukisukat, kunhan se lomake tulee joskus postista ja saan turvotuksen hieman tippumaan, sillä eihän niitä nyt näihin norsunjalkoihin viitsi tilata, jos sitten jostain syystä nesteet lähtevätkin liikenteeseen. Sittenhän mulla olisi tyhjänpanttina megasuuret sukat!?

UGH, olen puhunut.  Ai niin... syöpään liittyen. Ainut ja jäljellä oleva munasarja on hukassa, ei löytynyt ultraäänellä. Ei se mitään, kunhan laihdutan. Kävin antamassa labraan verta. Otettiin pieni verenkuva ja syöpämarkkerit. Saan varmaan sitten syyskuussa ne tulokset.. en edes muistanut kysyä, koska ne saan. Syyskuu on ihan ok. UGH ja anteeksi.