Mä olen ollut hiukka hukassa. Kolme päivää poissa bloginkirjoittamisesta, senkin roisto!!

Nää on taas näitä päiviä. Sitä alkaa kaikkea funtsimaan ja miettimään. Maanantaina on tuo päätohtori ja katsotaan taas missä mennään. Väkisinkin sitä alkaa taas miettiä, että niin: missä sitä oikeasti mennään? Jaksanko töitä? Mihin menen töihin? Mitä laitan päälle, kun työvaatteet eivät mahdu? Kestääkö jalat seisomista? Jaksanko sitä sosiaalisuutta? Hoh-hoijaa.

Pari viikkoa sitten aloittamani "uusi elämä" nimellä: Uusi viikko, uusi asenne on sujunut ihan hyvin. Olen ollut pirteämpi, aikaansaavampi ja ehkä hiukan touhukkaampi. Eikä niitä ihan hirmuisen pahoja mökötyksiä ole ollut. Kuitenkin huomaan menettäväni hermot todella herkästi, vain sormien napsautuksella saatan muuttua iloisesta vihaiseksi ja niin pois päin. Toisaalta olenkohan ennenkin ollut sellainen? Vai onko nyt joku muuttunut syövän myötä? Olenhan aina ollut kuitenkin sellainen tunteella eläjä ja onhan ne ennenkin vaihdelleet ne mielialat. Nyt niitä vain ehkä seurailee hieman enemmän. Noh, katsotaan miten käy. Höpötän tunteeni lääkäriä säästämättä maanantaina ja hänhän se päättää missä mennään. Nähtäväksi jää.

Olin muuten perjantaina Karkkilan torilla myymässä korujani. Kyllä sen huomaa, että varsinkaan tuntemattomien kanssa ei jaksa olla niin sosiaalinen.. torilla kun nuo myyjät näyttää olevan sellaisia höpöttäjiä keskenään. Jotenkin ei vain juttua synny niin paljoa kuin aikaisemmin. Sain viisi korua myytyä.. ei siis mikään huippumyynti, mutta tosiaan onhan se kiva, että omatekemiä koruja saa edes jotain myytyä. Totta on sekin, että niin moni sanoo, ettei ole tuollaisia nähnyt ennen myynnissä. Sain myyntipöydästäkin tehtyä kivannäköisen, kun Raija antoi minulle vinkin, että voisin yrittää tehdä vanhasta matkalaukusta "korutelineen". SItähän minä sitten koko torstaipäivän nakuttelin nauloilla ja virittelin rimoja sinne, että kansi pysyisi tuulellakin auki. Todella hieno siitä tulikin. Vanhan matkalaukun sain ostettua Karkkilasta kirpparilta, löytyi oikein hyvä laukku. Olisi meillä ollut omastakin takaa noita laukkuja, mutta kun ovat niin hyvin vielä käyttökelpoisia ja tietynlaisia tunnesiteitä niihinkin oli, niin niistä en viitsinyt sitä telinettä tehdä. Ukko-Kullan äiti sai höpöttelyillään myös perjantaina minulle kivan homman... oli meinaan kampaajalla ja oli siellä höpötellyt koruistani. Nyt sitten kampaaja oli pyytänyt minua käymään, niin hän voisi ottaa koruja myyntiin liikeeseensä. Jeeeee, jippppiiii! Soitan sinne maanantaina, niin katsotaan miten käy.

Täällä kotona pitäisi siivotakin.. aaaarrrggg, että ahdistaa tämä sotku. Pikkaisen on siivottavaa viellä viime viikkoisen pyörremyrskyn jäljiltä, tuntuu että niitä silloin levitettyjä vaatteita on joka puolella. Aamusella oikein ahdisti, kun heräsin ja katselin ympärilleni. Näin ensimmäisenä vaatekasat makuuhuoneen nurkassa, vaatekaapin vieressä ja sitten ovesta näkyi suoraan tupakeittiöön, jossa on parit pahvilaatikot päällekäin, joissa on taas huutonetissä olevat vaatteet. Nämä on kyllä saatava nyt siivottua johonkin.. ei ole kiva kun heti aamusta alkaa ahdistaa tämä sotku! Ja uusi imurikin ostettiin, kun vanha alkoi viimeksi vähän kenkkuilla. Sitäkin voisin kokeilla, josko imurointi olisi sitten hieman kivempaa?!? Vaaleanpunaista imuria ei löytynyt, ihme homma!!

Ukko-Kultakin on tänään vapaalla ja kotosalla, kiva niin. Ainakin pitäisi hiukan saada istutettua pihalle noita vuorenkilpiä, joita saimme anopilta torstaina. Muutenhan ne kuolee kohta, jos niitä ei laita maahan. Kaippa se päivä menee sitten siinä. Korujakin tekisi mieli tehdä :) Niinkuin huomaatte, pitäisi taas tehdä sata asiaa samaan aikaan. Nähtäväksi taas jää, että mitä kaikkea saimmekaan aikaiseksi. Olipahan taas sekavaa pohdiskelua sieltä täältä.