Yksi blogini lukijoista pidättää hengitystä, kunnes kerron eilen mainitun salaisuuteni.. Voi siniposkinen Kiara sentään! Ja RK haastoi minut juuri oikealla tavalla hassuun rentoutumiskeinoon.. laittoi minut maalaamaan omia valokuviani :) Hassuja ootte.

Oikeasti maalaaminen tuntui hassulta tai oikeastaan piirtäminen, jota sitten sormilla sotkin.. Pensseli ei oikein luonnistu minun käteeni. Olipas hauskaa! Muutama tunti siinä tänään hujahti aikaa niin, etten edes huomannut. Laitan nyt tähän esiin sen koivukujan..

Huomasin, että yritän olla hurjan realisti. Maalaamisessa, piirtämisessä saisi olla omaakin näkemystä. Samanmoinen olen varmaan elämässäkin...olen suunnitellut asioita, joiden pitäisi mennä jollain tietyllä tapaa ja sitten jos ne eivät menekään, niin olen hurjan ihmeissäni. Sen takia aina hoenkin täällä, että kaikki ei tapahdu aina suunnitelmien mukaan, vaikka kuinka olisi takataskussa suunnitelma a,b ja c:kin vielä.

Kiaralle ja hänen suunnattomalle uteliaisuudelle tiedoksi, että olen suunnitellut ja ottanut selvää lisää siitä salaisuudesta.. Vielä en ole sitä valmis paljastamaan..sorry. Mutta hauska on suunnitella.. Asiaan linkittyy monta asiaa, mitä olen täällä blogissani miettinyt, suunnitellut, manannut jne. Tiedetään, mä oon ihan pöhkö, kun kiusaan teitä tällä tavalla, mutta.. hih, hauskaa..

Tänään olen paremmin saanut pidettyä ajatukset kurissa. Odottelen tiistaita, kun kuuta nousevaa. Siihenhän on enää 4 täyttä vuorokautta ja sitten nähdään vähän, missä mennään tämän sairauden kanssa. Jännää.

Katsokaa tätä kuvaa ainoastaa pienenä.. näyttää paremmalta