Nyt väsyttää. Aamuheräämiset alkavat olla tahmeempia joka päivä, huh-huh.

Eilen illalla huomasin hirveän jutun: mun jalat on ihan mielettömän turvoksissa. Siis MIELETTÖMÄN turvoksissa. Mahtaakohan tuo johtua siitä, ettei ole seissyt pitkään aikaan vai onko nyt oikeasti sytojen jälkeen jotenkin nesteet jumissa kropassa? Huomasin vain eilen kun sohvalla istuskelin jalat koholla, että jalkapöytää hieman koski, kun se osui viltin reunaan. Laitoin valot ja meinasin pyörtyä... hyvä kun edes varpaita huomasi.. Täytyypä tarkkailla tilannetta ja kysellä sitten tarvittaessa joltain taholta, mitä voisi tehdä asian hyväksi, jos turvotus ei ala laantumaan.

En sitten tiedä onko tuo turvotus jotain jälkimaininkeja oikeasti noista rankoista hoidoista, sillä olen kyllä ollut muutenkin turvoksissa tässä jo pidemmän aikaa. Ja se painokaan ei liiku mihinkään suuntaan, vaikka tekee mitä. Tai siis nyt täytyy kyllä korjata, että paino kyllä liikkuu vähän liikaakin joka suuntaan. Päivittäisissä punnauksissa voi olla jopa 2-3 kilon eroja, vaikka en kyllä joka päivä vaa'alla käykään. Ei näytä nitkahtavan hirmuisen helposti ainakaan alaspäin tuo paino. Enpä kuitenkaan ota ainakaan siitä painonpudotuksesta mitään stressiä.. Nitkahtaa sitten alaspäin kun on sen aika. Ei tässä missään hevosen selässä olla tämän asian kanssa. Turvotusta haluaisin vain pienemmäksi.. mä olen kuin räjähtämäisilläni, vaatteita myöten.

Kiireinen työ saa kyllä sen aikaan, että ei enään kulje hidastetussa elokuvassa itsekään, niinkuin silloin sairauden aikaan. Nopeita päätöksiä, nopeita reagointeja on tehtävä, jos meinaa kyydissä pysyä. Tänään minä aloitin sitten itsekseni pienen työstressin...iiiiikkkk. Tänään tajusin, että perjantaina kun lähtee tämä ravintolapäällikkö pois jota minä tuuraan, niin samalla jää myös keittiöpäällikkö talvilomalle. Ensi viikolla pitäisi siis osata pyörittää sitä normaalia arkea ainoana esimiehenä sekä siihen päälle tehdä keittiön raaka-ainetilaukset. Just joo. Hieman pukkas hikee, kun tämän tajusin. Yy-kaa-koo, kyllä se siitä. Otan löysemmin rantein.

Nyt lähden ruuan tekoon ja sen jälkeen otan rennosti. Tänään menen ihan varmasti nukkumaan jo viimeistään yhdeksältä. Minuu väsyttää niin, että silmät lumpsahtaa ihan justiinsa kiinni. Ollaan sentään yli puolivälin jo tätä viikkoa..

Ps. lupasin muuten olla töissä 9.4.10 saakka, ravintolan sulkemiseen asti. Toivon, että siihen mennessä löydetään sopiva vastapari ja sitten alkaisi vuorotteluvapaa. Aikas vapauttavaa, kun on tälle työrupeamalle selkeä päätöspäivämäärä, sinne seisoo vaikka päällään, jos on tarvis.