Moi! Mun nimi on Sanna ja mä oon nyt mökötellyt ja touhotellut tässä pari päivää ihan ittekseni. Kiukkukohtaukset oli ja meni, syykin selvisi. Kas kummaa, taas saa syyn laittaa "siihen aikaan kuukaudesta". Sanonkohan joka kuukausi, että tulipahan taas yllätyksenä? Kirjoitankohan joka kuukausi tähän aikaan, että kyllähän oli taas hormonimylläkät? Ihan ihmeellistä tuo aika kuukaudesta nykyään. Tunteet on pinnassa, hermot on extrasuperkireellä ja mä en ees osaa katsoa almanakasta, että olis taas SE aika. Anteeksi riehumiset, anteeksi mököttämiset. Olen palannut suht normaaliksi !?

Viime viikko päättyi aivan oudosti. Koko viikko meni riehutessa ja verenpaineet koholla. Sunnuntaina sitten ihan äkkiarvaamatta, ennakkoon suunnittelematta, yhtäkkiä vain huomattiin, että oltiin ostettu lennot helmikuulle ja varattu hotelli samaiseen aikaan. Helmikuussa on sitten uusi lähtö vaaleanpunaisten delffiinien tykö ja toivottavasti tällä kertaa niitä sattuisi näkemäänkin. Ei! Ei todellakaan olla voitettu lotossa, eikä ässäarvassa...joku mielenvikaisuus vain iski ja yhtäkkiä matkat olikin jo varattu ja maksettu. Nyt saan sitten ottaa itselleni tavoitteen (luetaan stressin), että mistä ihmeestä saan kasattua matkarahat ja maksettua Ukko-Kullalle lennot ja hotellit. Heh. Elämä kantaa, vai miten se nyt sanotaan? Kerranhan sitä vain eletään ja kerrankos sitä ollaan vuorotteluvapaalla, niin miksi ei lähdettäisi? Ukko-Kultakin on tuohon aikaan sopivasti vapaalla, kun töitä ei kauhiasti talvella voi tehdä. Sitten me vain otetaan ja lähdetään, kohti lämpöä ja aurinkoa. Nih. Ei siinä sen kummempaa.  Jotenkin vain hassu päätös niin kiukkuiselle viikolle, että...

Pussikeitot ovat osaltani jääneet nyt hieman vähemmälle. Olen niitäkin syönyt, mutta muutakin siinä ohessa. Paino on hieman laskenut, mutta ei niin hurjaa vauhtia kuin aikaisemmin. Ajattelinkin pitää pienen paussin ja kerätä SITÄ oikeaa asennetta. Nyt voisi nimittäin asettaa tavoitteet taas seuraavaa lomaa kohti, aikaa kaksi kuukautta. Aloituksen voisin oikeasti ajoittaa joulun jälkeen...?! Tai jotain, en mä tiedä. Ainakin tiedän sen, että sopat ja se aika kuukaudesta ei sovi yhtään samalle ajalle :D Tekosyitä vaiko selityksiä? Mutta toisaalta mietin niinkin, että mitä järkeä tuhlata kalliita soppia siihen, että syö siinä sivussa sitten kaikkea muutakin ja paino ei laske. Tässä suhteessa mä olen sellanen "joko ei tai kyllä"-ihminen, välimaastoa ei ole eikä ole järkeä sellaisella olla. Joko mennään täysillä mettään tai sitten täysillä soppaan, tai jotain. Asenteen ja päätöksen tarttee olla itsellään vahva, muuten on juuri tuolla välimaastossa, eikä saa kunnolla mitään aikaseksi.

Ompahan taas selkeäselkoista tekstiä. Tervetuloa taas tällä viikolla Sannan päähän. Jos otsikko oli Normaali-Sanna, niin hieman pelottaa, sillä teksti oli niin sekavaa. Hui. Nähdään.