Tänään pää ammottaa tyhjyyttään. Mietin pitkään ihan ensimmäistä kertaa, että mitä mä tänne blogiini oikein kirjoittaisin. Ihme ja kumma!! Minä...hiljaisena?! Jotain varmasti vialla.

On se jännä, miten odottaa nykyään vain perjantaita, niitä vapaapäiviä. Hetki sitten sairaslomalla, päivien nimillä ei ollut mitään väliä. Ei ajalla, ei tekemisillä, ei suorituksilla. Nyt mennään kello kaulassa taasen paikasta toiseen ja tekemisistä löytyy lista.. Hieman yök, voisin sanoa. Onkohan mulla nyt joku kapina-vaihe päällä?! Kapina ajanlaskua vastaan, kapina yhteiskuntaa vastaan tai siis sitä vastaan kun kaikki pyörii rahan ympärillä. Jotain jännää näyttää olevan käynnissä minun päässäni.

Kiitoksia lukuisista vinkeistä paroille turvonneille jaloilleni. Kokeilen kylmä-kuumasuihkuja, kaali odottaa viikonloppua ja jalkahoitoakin on tiedossa huhtikuussa.. en tiedä kyllä poistaako se niinkään sitä turvotusta, mutta ainakin kovettumia. Useampi on kysellyt kasvaimen leikkauksen yhteydessä imusolmukkeitten perään. Minulta ei leikkauksessa poistettu imusolmukkeita, joten suoraan siitäkään ei voi olla kyse. Kaippa se on tuo "uutuuden tuntu", kun on taas töissä jaloillaan sekä ylipaino. Eiköhän sillä saada jo jalat aikas rantapalloiksi.

Posti toi tänään taas ison kasan fimotaikinaa. Hih. Pääsen siis viikonloppuna tekemään kaiken maailman kokeiluja. Ainakin peikkokorut pitäisi saada alulle.

Turi-turi..tuleehan sitä tekstiä. Tänään piti tulla tv1:ltä keskusteluohjelma syövästa, mutta se olikin siirretty näköjään ensiviikolle teknisten ongelmien takia. Täytyypä laittaa muistiin, jotta muistaa katsoa (Voimala). Karkaan ruuanlaittoon ja sen jälkeen katson ainakin yhden jakson Emmerdalea! Niitä on meinaan kovalevyllä tallennettuna jo parin viikon jaksot.. nyyh. Missä on aika!? Mihin se on hävinnyt?! Tuu takasin! Pliiiiiiiiissssss.