Tiedättekö mitä? Ihminen saa röhnöttää, ihminen saa löhötä, ihminen saa vain olla. Tähän luxukseen ei tarvita edes sairautta taakse. Sairaana kyllä kroppa laittaa vastaan, jos liikaa meinaa höslätä..se on sen tehtävä olla väsynyt, jos ihminen ei sitä itse tajua.

Ompa jännästi rakennettu tämä meidän yhteiskunta. Meidät on opetettu suorittamaan, tekemään, toteuttamaan, opetettu tehokkaksi, minimoimaan ajankäyttö, maksimoimaan tehokkuus... Ja mitä tekee Sanna sairaslomalla, syöpään sairastuneena.. Hän alkaa stressaamaan taas tehokkuutta, hyvä ettei laske siivoamisen aikana tehoja ja henkilökuluprosentteja, tuleeko voittoa vai mennäänkö henkilökuluissa budjetoidun ylitte. DAIJUA! Mä olen sairaslomalla, mä haluan irti tuosta työstä ja ”yhteiskunnan muokkaamasta paineesta”. Ei se minusta huonoa tee, eikä kenestä muustakaan, jos välillä vain on.

Kun sairastuin, ajattelin, että tämä oli ”The viimeinen” herätys tässä maailman hulinassa minulle. Minua oli useasti herätelty, kun läheiseni ovat sairastuneet vakavasti tässä muutaman vuoden sisällä. Oikein ravisteltukin, mutta muutamassa kuukaudessa on taas työ-mörkö vetänyt minut pauloihinsa. Oman syövän löytyessä ja pysäyttäessä, mietin, että oliko tämä tässä? Mitä olen saanut aikaiseksi? Miten olen elänyt, miten eläisin paremmin? Mitään en kadu menneisyydestä, mutta nyt tarkemmin miettiessä, olisin voinut tehdä töitä vähemmän ja vähemmällä stressillä. Se on ainoa, mitä muuttaisin ja senhän voisin muuttaa vieläkin.

Tässä onkin mun suurin oppimisen paikka. Miten isken tuon tehokkuuden tavoittelun taka-alalle ja alan ajattelemaan toisin. Pääkopassa tarvitsee käydä aikamoinen vinksaus. Sitä sitten ootellessa...

***

Tänään pääsee meikäläinen taas ”ulkomaille” eli kyläilemään.. jopa Helsinkiin saakka, JEEEEE! Meillä on trehvit perheen kanssa ja tarkoituksena on istua iltaa, syödä hyvin ja höpötellä. Me sitten Ukko-Kullan kanssa metsästettiin eilen koko Lohja läpi, etsien tuoretta tonnikalaa, kun tarkoituksena on tehdä sushia. Nam! Kolmannesta kaupasta löytyi sitten hieman laajempi kalatiski ja nyt on sitten kuulkaa tonnikalaa, lohta, jättikatkarapuja ja mätiä, nam!

Eilinen päivä menikin kaupoissa kierrellessä. Metsästimme loisteputkea tuohon tuvan kattoon ja kävimme hieman jouluostoksilla, vaikkakaan emme joulua ihmeemmin vietä. Meillä jouluna tehdään hyvää ruokaa, nautiskellaan ja istutaan kynttilänvalossa. Joululahjoja emme tänäkään vuonna toisillemme osta, tavaraa on muutenkin jo liikaa. Omasta metsästä (tai siis Ukko-Kullan ..) haettu joulukuusi on melkein niitä ainoita jouluisia koristeita, mitä meidän kotiin tulee, niin ja tietty piparkakkutalo. Nuo kaksi prototyyppiä on nyt koristeltukin. Taikinaa on puolet jäljellä, pari taloa siis vielä saan aikaiseksi jossain vaiheessa. Ehkä.

Mukavaa Itsenäisyyspäivää kaikille, olkaa kiltisti.